torstai 15. toukokuuta 2014

Alle 48h.

Tänään on viimeinen tankkauspäivä. Hain Raawka-nimisestä vakiruokapaikastani ison annoksen kasvisruokaa höystettynä tattarilla, hirssillä ja hummuksella. Tavalliseen tapaani otin mukaan myös pari palaa raakakakkua, jotka yleensä syön välipalana. Kukkaroani hirvittää, mutta kroppa kiittää, kun saa loistavaa, terveellistä ruokaa, joka antaa keholle energiaa - ei vie sitä. Siihen voin sijoittaa useamman euron.


Viime viikolla Raawka helli kehoani tällä salaatilla.

Karhunkierrokseen on alle 48h. Jännittää, mutta ennen kaikkea tekee jo mieli juoksemaan. Lähes viikko juoksematta on pitkä aika. Jotenkin en ajattele juoksua fyysisenä suorituksena. Olen lähdössä Rukalle pitämään hauskaa ja juoksemaan siinä ohessa 53km. En missään tapauksessa yritä olla kulmakunnan kovin nainen tai esittää Supernaista, jolla on enemmän munaa kuin Teräsmiehellä (oikeasti Teräsmies jää kyllä kakkoseksi). Minulle tämä koko Trail Tour Finland 2014 on hauskanpitoa. 

Kuitenkin tässä polkujuoksu-cupissa myös jaetaan pisteitä sijoituksien mukaan. Pistesaaliini nyt ei tule olemaan päätä huimaava, mutta toinen Trail Tour Finland 2014-osallistuja Janne, teki blogissaan ( http://lupusextreme.blogspot.fi/2014/05/buff-trail-tour-finland-kaynnistyy.html ) hienon ehdotuksen:

"Jotta juoksun lisäksi tulisi tehtyä jotain hyvääkin, olen päättänyt lahjoittaa cupin päätyttyä euron jokaista keräämääni pistettä kohti Uusi Lastensairaala 2017 -projektille. Samalla haastan kaikki muut tourille osallistujat tekemään samoin".

Minä olen mukana, toivottavasti moni muukin. Koko cupista tuli heti vieläkin merkityksellisempi, kun voi tehdä samalla hyvää. Kiitos Janne hienosta ideasta!

Aamulla kävin salilla tekemässä jooga-liikkeitä, avaamassa lonkankoukistajia, aktivoimassa pakaraa ja treenaamassa hieman yläkroppaa. Nyt olen valmis. Jopa muka-flunssa tuli taas. Olo on flunssainen, ääni on käheä. On se kumma, kun joka kerta ennen juoksukilpailuja on muka tulossa kipeäksi. Henkistä puuhaa, mutta tähän on jo onneksi tottunut ja sitä ei ajattele sen enempää. 

Oranssi kynsilakka on ostettu, samoin pitkähihainen juoksupaita. Lähden matkaan 3/4-trikoilla ja Inovin x-talon 190-lempimaastokengilläni. Otan mukaan liukuesteet, jotka saan laitettua tarvittaessa kenkien päälle. Pitkähihaisen juoksupaidan alle laitan lyhythihaisen, jos tulee kuuma. Vaarojen maratonilla olin riisunut ensimmäisen puolen kilometrin aikana takin, hanskat ja pääpannan, joten nyt lähden vähemmällä vaatetuksella matkaan. Jos tulee kylmä, pitää juosta lujempaa. 


Matkaan lähtee siis nämä Odlon uusinta uutta olevat kompressiotrikoot ja 
Li-ningin pitkähihainen paita. 

Huomenna sitten lisää tunnelmia matkalta. Juna Vaasasta kohti Seinäjokea lähtee klo 07.31.
     

4 kommenttia:

  1. Alituisesti jännität niin kovaa, että kroppa meinaa "salpaantua" ja sulla tulee tunne että olet tulossa kipeäksi? Hyvä siitä tulee! Have fun.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! I will :) Ja kyllähän sitä jännittää aina, mutta onneksi se on sellaista kivaa jännitystä. Viime yönä en kyllä hirveästi nukkunut, kun olin niin innoissani.

    VastaaPoista
  3. Näin se maailma muuttuu, joskus puhututti ihmisiä netissä liukuvoiteet, nyt liukuesteet ;) lystikästä reissua!

    VastaaPoista