Päivä Helvetinjärven kansallispuistossa.

Sunnuntaina saimme kymmenkunta polkujuoksuintoilijaa yhteen nippuun ja suuntasimme Helvetinjärven kansallispuistoon. Juoksututtuni, suunnistaja Mikael, asuu perheineen Ruovedellä ja lähti mielellään oppaaksi kotikulmilleen. Itse olin käynyt joskus pikkulikkana Helvetinkolulla. Muistaakseni sinne oli "älyttömän pitkä matka" parkkipaikalta. Piti oikein kävellä. Ja sitä paitsi siellä oli paljon hyttysiä.

10km:n jälkeen pidimme pienen evästauon keskellä metsää. 

Jalkojen iho sai kapeilla poluilla luonnollisen kuorinnan kuusenoksista ja kanervista. 

Illalla saunassa vesi kirvelsi mukavasti haavoissa.

Aah.

Tero mustikassa.

Helvetinjärvellä on selkeästi merkityt vaellusreitit, joten sinne vaan. 

Siellähän voi siis myös kä-vel-lä.

Todistetusti matkalla. 

Tarkoitus oli samalla kokeilla Pallaksen kisavarustusta sekä tankkausta matkalla.

Hihaton paita + reppu = Ok.

Lisää ruokaa.

Helvetinkolulta on mahtavat maisemat.

Sielu jälleen kiitti.

Reissu kesti nelisen tuntia ja matkaa kertyi n. 26km. 

Vettä meni helteisenä päivänä 2 litraa, joka on itselleni todella paljon.

Aika meni nopeasti ja samanhenkisten ihmisten seurassa on nautinnollista olla. Sitä tavallaan on löytänyt laumansa ja seuraava reissu on jo suunnitteilla. Ja se pikkulikkana kiroamani "älyttömän pitkä matka" parkkipaikalta Helvetinkolulle on muuten 1,3km. Ihanan raskasta. 

Suhteellista. Sitähän se kaikki on.