keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Kuumeessa on kiva horista.

Olen antanut itseni huomioida, että minua pidetään yleisesti erittäin kiireisenä ihmisenä. Kiire on itse asiassa tehtyä, ei todellista. Kiire on monesti ainoastaan keinoni tehostaa ajankäyttöä, jotta toimintojen väliin jäisi aikaa ottaa rennosti ja pystyisin nollaamaan aivoni hetkeksi. Vaikka kiire olisi joskus todellista ja juokset paikasta toiseen kauppakassien kanssa, tukka pitkällä, kuola suusta valuen, kasvot rypyssä kuin takan reunalle unohtunut muumioitunut banaani, on mulla aina aikaa tietyille toiminnoille.

Pirrpirr. Pirrpirr.

– Tässä Jouni Suomen Gallupista päivää!

– No, mutta hyvää päivää!

– Olisiko teillä pieni hetki aikaa vastata muutamaan kysymykseen Suomen maataloudesta?

– No, mutta tottahan toki!

Pysähdyt, lasket kassit maahan ja palautat kasvoillesi kirkkaan hymyn. Kiire? Ei tokikaan.

Jos kotiin tulee erilaisia "rasti ruutuun"-kyselyitä, tarkistan aina ensin, voiko niistä voittaa jotakin. Jos ei, täytän ne silti. Mielipiteeni on siis tärkeä ja minusta on kiva tuntea itseni tärkeäksi. Olen ollut myös mukana useissa nettipaneeleissa vastaamassa tuotteiden herättämiin mielikuviin ja jakanut mielipiteitäni asioista, joista en tiedä sitten yhtään mitään. Mutta jos mielipiteeni on tärkeä, minä olen tärkeä. Se on aina hienoa kuulla, vaikka sitten Suomen Gallupin Jounilta.

Hearts & Minds-blogin Sanna haastoi minut blogihaasteeseen. Sanna on vastavalmistunut lääkäri ja juoksututtuni täältä sosiaalisesta mediasta. Hän on Hyvä Terveys-lehden bloggaaja ja hänen mielenkiintoisen ja innostavan blogin löydät täältä. Haasteessa kerron ensin itsestäni 10 + 1 faktaa ja sen jälkeen vastaan kymmeneen Sannan esittämään kysymykseen. Lopuksi teen itse kymmenen kysymystä ja haastan viisi bloggaajaa. Vastasin viime syksynä samantapaiseen haasteeseen, mutta mielipiteeni muuttuvat niin vauhdilla, että voisin tehdä näitä joka kuukausi ja aina olisi eri vastaukset.


10 + 1 FAKTAA 


  1. Minulla on viisi työpaikkaa. Päätyöni teen Radio Vaasassa, ohjaan jumppatunteja sekä Wasa Sports Clubilla että Lady Line Keskustassa, Vaasan Sport työllistää minut matsien kuuluttajana ja toimin myös yrittäjänä (mm. Personal Training, Juoksukoulu). 
  2. Tykkään jokaisesta työpaikastani. Käyn mielelläni töissä. Olen onnellisessa asemassa, että voin mennä hymy huulilla jokaiseen työpaikkaani.
  3. Jos katsotte työpaikkojani, huomaatte varmaan, että jokainen duuni on mielipideherkkä. En pidä perusteettomista, nimettömistä palautteista. Jokaisella pitäisi olla munaa seisoa omalla nimellään palautteensa takana. Vihaan Vaasan Ikkunan Risuja-palstaa, jossa munattomat voivat nimettömänä haukkua lähinnä palvelualojen työntekijöitä. Itse en perusteettomista palutteista enää säikähdä. Nahka on jo parkkiintunut.
  4. Ammatillinen haaveeni on olla kirjailija. Suomessa ainoastaan harvat voivat elättää itsensä kirjailijana. Se minulle kerrottiin välittömästi jo vuosia sitten, kun ensimmäisen kerran uskalsin sanoa haaveeni ääneen. Samalla sekunnilla myös tämä kokeneempi alalla toiminut lyttäsi haaveeni ja nauroi paskaista nauruaan päälle. Mutta ei tätä optimistijollaa niin vaan nujerreta. Mää kellun. Uskon itseeni, kiipeän vuorille ja huipulla tuuletan niin maan perkeleesti. Perästä kuuluu.   
  5. Allekirjoitin ensimmäisen kustannussopimuksen viime viikolla. Se oli tosi suuri juttu minulle. En oikein vieläkään usko sitä todeksi. Nyt teen kovasti töitä, että saan allekirjoittaa vastaavia sopimuksia myös tulevaisuudessa.
  6. Tulin Vaasaan Tampereelta vuonna 1998, koska pääsin yliopistoon. Pääaineena oli ruotsin kieli. Aloin kuitenkin hyvin pian huseeraamaan liikunta-alalla, joten opinnot jäivät kesken. Neljä kurssia on suorittamatta filosofian kandidaatin tutkinnosta ja joskus vielä tsemppaan ne läpi.
  7. Lapseni kotikieli on näköjään ruotsi. Puhumme mieheni kanssa kotona ainoastaan suomea, mutta siitä huolimatta Kahvakuula vetää koko ajan ruotsiksi. Kuula on ruotsinkielisessä tarhassa, mutta silti on outoa, että ruotsi on kotonakin se vahva pääkieli. Joskus tulee hauskoja tilanteita, kun ihmiset tietävät meidän olevan suomenkielisiä ja sitten Kuula puhuu ruotsia. Mutta mikä rikkaus kasvaa kahdella kielellä!
  8. Itse luen lähes kaiken kirjallisuuden ruotsiksi. Ainoastaan suomenkielisten kirjailijoiden teokset luen alkuperäiskielellä suomeksi. Ruotsin kielessä on parasta äänteet, jotka sointuvat kauniisti pään sisällä, esimerkiksi "så skimrande var aldrig havet". Suomen kielessä on parasta muuttuva kieli. Mitä tahansa sanaa voi vääntää ja kääntää halutessaan ihan mihin tahansa muotoon. Sanamuodoilla voi leikitellä ja uusia sanoja on helppo keksiä. 
  9. Kolme vuotta sitten päätin avata ovet positiivisuudelle. Jätin itsesäälissä rypemisen, muiden syyttelyn ja otin vastuun omasta elämästäni. Se ei ollut helppoa aluksi, mutta se on ollut hyvin palkitsevaa. Positiivinen elämänasenne on tuonut elämääni samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Voin ihan rehellisesti sanoa, että iltaisin nukkumaanmennessäni en malttaisi enää odottaa seuraavaa päivää. Herääminen uuteen, jännittävään aamuun on mahtavinta ikinä!         
  10. Elän periaatteella "Jos heität kymmenen verkkoa vesille, vähintään yhdestä nappaa". Se on todennäköisyyttä se. Jos vaan odotat himassa, että joku käy ostamassa sulle ne verkot, saat odottaa koko loppuelämäsi.      
    +1 Suurin taakka tippui harteiltani, kun en enää yrittänyt pyrkiä täydellisyyteen. En ihmisenä,
         en äitinä, en vaimona, en tyttärenä, en työntekijänä. Mää on mää. Oon tämmösenä paras  
         versio itsestäni.
   

Sitten Sannan esittämät kysymykset:

1. Seuraatko urheilua telkkarista? 
Aina, kun mahdollista. Välillä tämä on hankalaa, kun 2-vuotias pitää kiireisenä. Erityisesti pidän yleisurheilusta. 
2. Mikä on suurin urheilullinen haaveesi/ tavoitteesi?
Haluan päästä "isona" veteraanien MM-kisoihin. 
3. Miten haluaisit viettää eläkepäiväsi?
Talvet etelänlämmössä juosten ja kirjoittaen. Kesät Suomessa juosten ja kirjoittaen. Eläkkeellä olisi aikaa treenata parikin kertaa päivässä :)
4. Jos saisit ilmaisen matkan jonnekin, minne matkustaisit?
Japanin kiertomatkalle.
5. Millaisena ihmisenä haluaisit tulla muistetuksi?
Positiivisena.
6. Mikä saa sinut nauramaan?
Tuo ruotsiksi kommunikoiva pikkupoika.
7. Entä ärsyyntymään?
Jatkuva yhteiskunnan / muiden ihmisten / lapsuuden / kumminkaiman syyttäminen omista ongelmistaan, joille ei kuitenkaan olla itse valmiita tekemään yhtään mitään. Ja miksi se yhteiskunta ei anna koskaan tarpeeksi rahaa? *huokaus* 
8. Oletko riskinottaja vai pelaatko varman päälle?
Molempia. Riippuu, olenko vastuussa yksin vai olenko vastuussa myös muista. Rahapeleissä riskinottaja. 
9. Mihin käytät anteliammin rahaa?
Juoksutapahtumiin, tapahtumien hotellimajoituksiin, matkakuluihin, juoksuvaatteisiin, juoksukenkiin. Muuhun en juuri rahaa kuluta.
10. Mikä on hankalin arkipäiväinen haasteesi?
Taaperon potalle opettaminen! ARGH!!!!!!!
11. Mitä urheilulajia haluaisit kokeilla?
Kilpatanssia. Olin vuonna 2009 töissä Tanssii Tähtien Kanssa-produktiossa kuvaussihteerinä ja fantastisinta olisi päästä siihen kilpailijana mukaan.   
Viimeistään huomenna haastan viisi bloggaajaa ja teen kysymykset heille. Nyt sohvalle makaamaan, koska olen edelleen kipeä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti