Aamulla juoksin Gerbyn kuntoradalla kymmenen kilometriä reippaan mukavasti ja samalla testasin polvea. Polvi kesti, joten lauantai-aamuna on suuntana Jämi21 - XC Run. Luvassa siis puolimaraton mahtavissa maisemissa. Maastomaratoneille ei todellakaan lähdetä tekemään ennätyksiä, mutta tämä on erinomainen kisa juuri kuukautta ennen Kolin Vaarojen maratonia.
Lauantaina lähden matkaan ilman mittareita ranteessa. En halua tuijotella liikaa vauhteja. En ota mukaani edes kelloa. Haluan nauttia maisemista, haluan juosta rennosti tunteella ja tottakai aion juosta silti täysillä. Siitä ei tingitä. Edessä olevat selät määrittäkööt vauhtini. Kilpailu on aina kilpailu. Numerolappu rinnassa silmiini syttyvät pienet punaiset valot ja Duracell-puput pääni sisällä järjestäytyvät suoriin riveihin rumpukalikat ojossa valmiina taistelemaan väsymystä vastaan. Niin siistiä! Niin hienoa!
Nyt ensimmäisiin koripallotreeneihin uuden joukkueen kanssa. Jännittää. Sillain mukavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti