perjantai 9. elokuuta 2013

Löytyihän se fiilis!

56 päivää erottaa minut Vaarojen maratonista. Kolilla 5.10 juostava maastomaraton on fyysisesti todella raskas ja toivon, että saisin treenata seuraavat 2 kuukautta mahdollisimman terveenä. Kantapää on päivä päivältä parempi ja uskallan olla varovaisen iloinen.

Mietin pitkään kenkävalintaani Kolille. Koska itselläni ei ole minkäänlaista kokemusta moisissa maastoissa juoksemisesta, seurasin netissä käytäviä keskusteluita ja yritin poimia itselleni tärkeitä pointteja. Joku päätös oli tehtävä ja lopputulos on tässä.

Inov8 x-talon 190.
Älä kysy, mitä tuo nimi tarkoittaa.

Juoksulenkkareiden valinta myös helpotti muun varustuksen hankkimista. Varustuksesta en kyllä tiedä vielä sen tarkemmin, mutta sen on oltava punaista. Tottakai sävy sävyyn, tottakai. Viime vuonna Kolilta tuli pätkä urheiluruudussa. 
 
Eilen illalla lähdettiin juoksurattailla Kahvakuulan kanssa lenkille. Kuula ei ollut oikein yhteistyöhaluinen, mutta onneksi Puuha-Pete todellakin korjaa kaiken. Myös taaperon pahan mielen. Ainoastaan vastaantulevat koirat saivat Kahvakuulan irrottamaan katseensa puhelimen näytöltä ja 8,5km sujahti mukavan raskaasti juosten auringonpaisteessa.

 Kulmat mutrussa. 
Tyhmä äiti häviäisi Kung Fu Pandalle minuutissa.

Aamulla tein vielä vitosen palauttavan lenkin ja samalla sain ladattua patterit tähän päivään. Juoksemisen ilo on tulossa kohisten takaisin, kun kivut kantapäästä vähenee. Nyt jo uskallan miettiä Kolin jälkeistä elämää. Kolin jälkeen nimittäin huilaan kolmisen viikkoa ja sitten se alkaa. 
 
Vaatekaapin ovessa odottaa 30 viikon maratonohjelma otsikolla "Maraton alle 3.25". Nyt pitäisi vaan konkretisoida tavoite itselleen ja päättää tavoitteen suorituspaikka. Ja sehän on tämän harrastuksen parasta antia.
 
Tänään Tampereelle viimeistelemään opinnäytetyötä otsikolla 
"Valmistuminen syyskuussa 2013".
Kohta mää saan ihan sikana kakkua!!!!
 
 
   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti