Tänään lähdin reippaana töihin jo aamukuuden jälkeen. Tarkoitus oli tehdä Fustra Duo-asiakkaat eli silloin treenautan kahta asiakasta samanaikaisesti. Tunnin Duo-treenin jälkeen oli oman treenin vuoro. Ohjelmassa oli pitkä lenkki, pari tuntia. Olin eilen ollut juoksemassa sykemittarin kanssa ensimmäisen kerran sitten viime syksyn ja tein muutaman havainnon. Sykkeet ovat selkeästi tulleet alas, joten vauhtia on hyvä lisätä sekä vauhtikestävyys- että peruskestävyysharjoituksiin. Olen siinä mielessä "laiska" treenaaja, että tykkään nylkyttää samalla temmolla vaikka maailman ympäri, koska se tuntuu hyvältä. Välillä sitten menen mukavuusalueen ulkopuolelle ainoastaan todetakseni, että täällä ei ole mukavaa. Harvoin olen juossut treeneissä kisavauhdeilla.
Aloitin lenkkini ja kirosin mattojuoksun tylsyyttä. Yleensä pääsen aika pian uppoutumaan pääni sisälle ajatuksiini ja annan mennä vaan. Silloin en edes huomaa ajan kulumista ja pääsen yli mattojuoksun tylsyydestä.
Reilun parin kilometrin jälkeen puhelimeni hälytti.
"Asiakastapaaminen klo 8.30-10.00"
Jassoo. Oli sitten unohtunut kokonaan.
Ei auta. Töihin, mars!
Ja voin kertoa, että vajaan parin tunnin kuluttua oli pikkuisen hankalaa asennoitua uudestaan pitkään ja tylsään lenkkiin.
Asennoituminen oli todellakin hankalaa aluksi, mutta pelko tylsyydestä oli turhaa. Kymmenen minuutin jälkeen nostin hieman nopeutta verrattuna normaaliin pitkään lenkkiini ja voi voi voi, kun tuntui hyvältä! Juoksu oli helppoa, joten päätin hieman leikitellä vauhdeilla. Sykemittarini oli tänäänkin mukana, joten mielenkiinnosta seurailin myös sykkeitä.
Lopputuloksena päätin lenkin aikaan 1.52 ja ehdin juoksemaan puolimaratonin 21,1km. Tuntui todella helpolta, terveeltä ja iloiselta juoksulta. Pieni harmitus oli mielessä, kun mietin tukkoisia lenkkejä ennen Gran Canarian maratonia. Kunpa se juoksu olisi ollut vasta nyt, kun olen täysin palautunut sairasteluista!
Mutta ei huolta. Botniahallissa juostaan Hallimaraton 2.3 ja minä olen mukana. Teen sen kyllä täysin treenin kannalta ja valmistaudun siihen ihan rennosti eli lepään ainoastaan muutaman päivän ennen kisaa sekä kokeilen kevyempää tankkausta. Sitten juoksen tasasia 5.10min/km-kilometrejä (aikaan 3.40) ja katson kuinka kauan jaksan. Jos menee 30km, tiedän, että Tukholmaan on parannettavaa. Jos menee 42km, kiristetään Tukholman tavoitetta. Siis jos tuo optimisti sisälläni saa päättää.
Nyt jo mieli miettii vuoden 2014 maratonkohteita. Yksi ehdokas on Venetsia.
Olen käynyt siellä kahdesti ja haluaisin sinne uudestaan.
Venetsia, Reykjavik, Krakova, Pariisi, Budapest, Dublin
2014?
Hienoa, itsellä on tuo Reykjavik ollut mielenpäällä, mutta katsotaans nyt, että milloin ja mihin. Tsemit Botniahallin ringinkiertoon, ainakin olosuhteet ovat stabiilit :)
VastaaPoistaOo äm gee! Oot juossu pian maailman ympäri! Tsekkaa mun blogiin!
VastaaPoista